On pakko laittaa näytille muutama muukin vanha kuva, jonka olen kortiksi muuttanut. Usein ennenvanhaan kohde oli kuvissa jähmettynyt kuin suolapatsaaksi. Tiukasti paikallaan seisten odotettiin kuvaajan "valmis"-sanaa.
Tässä on ihana kuva vanhemmasta naishenkilöstä, joka seisoo heinikossa, kädessään vaatimaton kukkakimppu. Olen usein tuunannut kimpun suuremmaksi ja kauniimmaksi sekä leimasimella painanut mekkoon kukkia. Kuitenkin arkisen naisen olemuksessa on jotain hellyttävän läheistä. Ehkä katseessa aavistus tilaisuuden tunnelmasta. Ehkä kuvattava haluaa antaa kuvansa muistoksi kuvattavalle....
Valokuva-albumin naisilla oli kuvissa yleensä kauniita, kukikkaita mekkoja yllään. Mistähän päin Suomea he ovat mahtaneet olla kotoisin? Mummuni vanhoissa kuvissa, Etelä-Pohjanmaalla, naisilla oli usein ruudullista yllä.
Arkinen nuoripari "onnea"-kortissa on minun mummu ja vaari nuorina. Mikähän juhla on vaatinut oikein ikuistuksen?
Luvassa on myöhemmin muutama muukin rakas korttiaihe, jotka laitan kuviksi ja julkaisen iloksesi. Ainakin suosittu polvihousukuva isästäni ja sedästäni sekä "Family"-kortti.
Ajattelin käyttää näihin tänään postista hakemiani uusia Circle It- leimoja. Ovat aivan ihania!
Myös 15.3. Leimailutaivaasta ostamani leimat ja tarvikkeet odottavat muuttumista korteiksi.
Mutta tämän viikonlopun käytän tekemällä kansalaisopistolla Viikinkihelmiä lasimassasta. Kiinnostaisikohan ketään nähdä kuvia niistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti