Maisemamaalausta

Viime viikonloppu meni Maisemamaalauskurssilla Halosenniemessä. Aivan, Pekka Halosen taiteilijakodissa. Minulla oli etuoikeus olla siellä kansalaisopiston kurssilla, sillä asun täällä Etelä-suomessa, Tuusulassa. Tosin maalasimme ulkona.
Siihen se glamouri sitten loppuikin, sillä ne olivat kesän kaksi tuulisinta ja kylmintä päivää. Kurssin loputtua olin luihin ja ytimiin asti kylmissäni. Taiteilijaelämää? Kyllä sauna oli ihaninta, mitä pystyin kuvittelemaan. Ja sinne minä painuinkin.
Halusin maalata pilviä ja vettä ja kumpikin aihe oli mitä vaikein. lopputulokset näet tässä. Ylin on ensimmäisen päivän työ, jolloin ilma oli sateinen, tuulinen ja kylmä. Toisena päivänä jo paistoi hieman aurinkokin. Huomioi, että Tuusulanjärvessä on mitä samein ja ruskein vesi minkä tiedän. Siksi ei voinut mitenkään maalata sinistä vettä.
Tänään vein lapseni III Sirkusleirille ja otin kuvia pilvistä ja vedestä. Niistä ehkä kuvia blogissani Lopozuumi. Tutkin kuvien avulla vettä ja aion vielä maalata täydellisen taulun vedestä. Ja pilvistä.

Nallet

Kaikki aikani taitaa kulua pihahommissa, mutta käyn nyt välillä täälläkin kertomassa nalleista, jotka tein kansalaisopiston Nallekursseilla kahtena peräkkäisenä talvena. Isompi nalle on vuosimallia 2006 ja pienempi 2007. Nimiä niillä ei ole, mutta ihanaa niitä oli tehdessä. Mielestäni kuvissa niissä on aistittavissa tiettyä sielukkuutta.

Kiitos, että olet olemassa!

Pari korttia tuli tehtyä pikapikaa ja samantein vein ne saajilleen. Ei jäänyt kuin nämä dokumentit tapahtuneesta. Näin jälkikäteen kortteja kuvista tarkastellessani näen monia puutteita ja asioita, jotka olisi voinut tehdä toisin, mutta... Kun tekee kortin "musta tuntuu"-fiiliksellä, siitä tulee ihan eri näköinen kuin jos tekisi sen varta vasten esim. johonkin haasteeseen. Pidän juuri näistä fiilis-korteista.
Ja tuo kukkareijittäjä on ihana vehje, uusi sellainen. sillä saa herkkiä kukkia niin reikinä kuin pikkukukkinakin. Hyvää kesää kaikille, ihanaa että olette olemassa!

Ruokavinkki

Kuten kunnon ohjelmaan tänä päivänä nykyään kuuluu, niin minäkin laitan mukaan ruokaosuuden ;). Avustajana minulla oli Supermies P (lapsiII) , joka äitiään auttoi mukisematta, siitä suuri kiitos...ja henkisestä tuesta. Kahden voileipäkakun sijasta meiltä valmistui kolme kakkua, sillä puuha oli niin mukavaa ja joutuisaa. Kaksi lihakakkua ja HUOM.HUOM., sen perinteisen kalakakun sijasta teimmekin juusto-voileipäkakun, millä oli valtava suksee. En kaihtanut edes aurajuuston käyttöä täytteessä enkä päällä koristeena, raitoina. Ja kehuja tuli mausta. Juustokakun tunnistaa sydän-juustokoristeista. Ja viinirypäleet olivat loistava lisä juuston makuihin.
Lihakakku oli ihan perusjuttu, maksapasteija-palviliha-täyte ja koristeet näkyy kuvissa.
Kermakakku oli mansikka-kerma-viettelys.
Kaupasta ostettuna yhden kakun hinnaksi olisi tullut n. 45€, nyt koko kattauksen sai samalla rahalla. Eikun hyviä kesäjuhlia vaan kaikille muillekin, tehkää kakut kimpassa!

Koru käytössä

Viikonloppuna oli perheessä juhlapäivä ja nuorimmaiseni pukeutui juhla-asuun. Minusta piste iin päälle oli nämä nappihelmet, jotka väriensä puolesta menivät ihan nappiin. ;)

Räsymatto

Jaan nyt kanssasi hauskan askartelun, joka valmistui minulla parhaimmillaan päivässä. Tietysti tarvikkeiden hankkimiseen, suunnitteluun ynnä muuhun menee oma aikansa, mutta itse työ valmistui matto polvilla televisiota katsellessa. Ohjelma tosin saattaa jäädä toisarvoiseksi...
Samaan syssyyn valmistin näitä kolme kappaletta ja varmasti teen näitä mattoja lisääkin, oli se sen verran hauskaa puuhaa. Yhden tekeminen poiki heti uusia ideoita toisen valmistamiseen.
Pohjana minulla oli se tavallinen liukueste, mitä monesti käytetään esim. mattojen alla; semmonen kumipinnotteinen ruutuverkko. Otin kuvan yhden maton nurjalta puolelta, että paremmin hahmottuisi. Kuteina käytin kangassuikaleita, jotka leikkasin kokoon n. 1,5-2cm x 15cm. Kankaana oli vanhoja kuteita, lempparipaitiksia, mekkoja... mitä nyt ikinä keksi laittaa. Joskus lapsuudessa tein näitä mattoja muovinauhasta, jota myytiin rullatavarana tähän tarkoitukseen. Mutta minusta on 100x mukavampi kierrätää joku vanha lempivaate tähän tarkoitukseen sopivaksi ja siinä sen muisto lepää. Ja pesen tämän maton pesukoneessa aivan surutta, ravistelen nukan suoraksi ja laitan narulle roikumaan. Helppoa.
Solmin kuteen umpisolmulla verkon "loimeen", ruudun kahdelle sivulle, rivi kerrallaan ja siinä se sitten valmistui. Tietty, jos haluaa oikein pörrösen maton, niin solmii suikaleita tiheämmin.
Iloisia askarteluhetkiä! Kuvat puhukoot lisää puolestani.

Aarteiden kierrätystä

Kylässä Marialla sain käsiini Ihana-lehden 1/2009 ja mitä ihania juttuja se olikaan täynnä. Lehden loppupuolella oli juttu naisesta, joka väkersi kaikkea hienoa vaikka mistä kierrätysmateriaaleista, koruja ja sen semmoista. Olin aivan haltioissani.
Saman pöydän ääressä minulle kerrottiin, että oli heitetty hienoja farkkuja roskiin, niissä oli ollut oikein kauniita taskuja ym. Kyllä kirpaisi. Olin nimittäin juuri tehnyt muutaman pikkulaukun vanhoista farkuista, ja niistäkin tuli aika kivoja. Laitan kuvat myöhemmin, ne laukut ovat juuri kansalaisopiston kevätnäyttelyssä.
Aarteita sain minäkin ystäviltäni Aunilta ja Syemiltä; loistava parivaljakko, joka ymmärtää tämmöistä värkkääjää. Olivat nimittäin molemmat laittaneet syrjään rikkoutuneita koruja, nappeja, helmiä, lankoja, kangastilkkuja, jotka muuten olisivat pahimmassa tapauksessa menneet roskiin. Oli pakko ottaa kuva aarteista ja myös Helmi-nappikorusta, jonka näiden aarteiden inspiroimana tein. Samankaltainen koru oli myös siinä Ihana-lehdessä. Matkin siis. Nyt käätyjen määrä on jo kasvanut huomattavasti. Tuo vihreänappinen on valmistunut myös kaulanauhaksi. En tiedä, huoliiko niitä kukaan, mutta kivaa niitä on tehdä. Menen ehkä kesällä Hietsuun torille myymään, tai jonnekin.
Ja tuossa punaisessa rasiassa on ihana pariton nappikorvis, siitä saan loistavan mallin ties mihin koruun... Kiitos kaikille aarteiden lahjoittajille!

Nauhavaihtoa

Tänään oli ulkona mitä upein ilma ja se sai minut haravointipuuhiin. Nämä puutarhatyöt melkeinpä päihittävät kaiken muun puuhan. Siinä yhtyvät tarve ja huvi, onhan se piha saatava kuntoon ja hauskaahan se on näin ihanana päivänä.
Kuitenkin kesken kaiken tuli tarve käydä postilaatikolla, sillä kohta olisi kuitenkin lopetettava kun työt kutsuvat. Ja odottelin postia "Hetalta ja Sammakolta", Marilyn-leimasimia. Tuttavani on Marilyn-friikki, aivan intohimoinen! Ja mikä yllätys se olikaan kun, laatikossa olikin kirjekuorellinen nauhoja. Olin osallistunut elämäni ensimmäistä kertaa nauhavaihtoon (ks. Jehkotar) tai ylipäätään mihinkään vaihtoon. Ja mukana seurasi hauska kissakortti, jossa yhdistyivät monet intohimoni ja lempiasiani. Taisi olla Kirsi käynnyt minun molemmissa blogeissa, vai miten oli kortti kohdallaan!?
Nauhat olivat kaikki hienoja ja minulle aivan uusia. Nyt on henkilökohtainen haasteeni käyttää jotain niistä joissain seuraavista korteistani. Tässä mukana kuva nauhoista ja kortista. Kiitos niin Jehkottarelle vaihdon järjestämisestä kuin Kirsille postista!

Kylässä Ritalla

Eilen kävin Ritan luona kylässä. Hän on ystäväni, joka on ollut kummina ja antanut sysäyksen tähän korttiaskarteluuni. Rita on nimittäin aivan mahdottoman aikaansaava ja taitava askartelija. Hänen käsistään syntyy vaikka minkä moista taidetta.
Nyt Ritalla oli ollut projektina kutsukortit, kiitoskortit ja hääkarkkipaketit 150:lle häävieraalle. Jo pelkästään kutsukorteissa oli mennyt tavattomasti aikaa ja vaivannäköä, sillä ne olivat tehty 3d-tekniikalla. Minun oli pakko ottaa kuvia Ritan töistä, niin häikäistynyt niistä olin. Mikäli jollain on tarvetta vastaaviin tuotteisiin, ottakaa yhteyttä, Ritalta homma hoituu!
Lisäksi alkuun Rita oli tehnyt useita eri malleja kaikista tuotteista, joten vaivaa hän oli nähnyt asiakkaan juhlien eteen.
Häälahjaksi hän oli vielä tehnyt puulaatikkoon muistoille salaisen lokeron sekä albumin hääkuville, vieraskirjaksi ym. varten.

Social Butterfly

Tämä leimasin on Sinellistä. Mielestäni se on aivan ihana! Siinä on jotain, mikä vetoaa minuun. Sekä pidän myös Kim Heroldin saman nimisestä biisistä. Niinpä tein heti kolme eri versiota leimasimesta. Yhden korteista annoin jo 47-vuotispäivänä herralle, jolla oli joitain yhtymäkohtia kortin tekstiin...
Kukan tein isolla lävistimellä ja kiinnitin haaraniitillä. Heteet sain tehtyä lävistimellä, jonka ostin joulun aikaan tehdäkseni sillä "sädetähtiä". Perhonen on kiiltokuva. Perhosleimasin on hankittu Taitaville-askartelukaupasta, mikä on mukavasti työpaikkani lähistöllä. Lisää muuten huomattavasti työmatkakustannuksia. Saisikohan ne siinä muodossa työmatkavähennyksiin ;)?!

Viikinkilasihelmikurssi

Kevättalven aikana kävin kansalaisopiston
Viikinkilashelmikursseilla. Ihanaa puuhaa! Viikonloppu meni niin kybällä kuin olla saattaa. Kaikenmoisia helmiä tuli aikaiseksi myöhempää askartelua varten. Mitään valmista korua ei ole esitellä, mutta tässä kuvia tuotoksista ja jokunen myös työtavasta; lähinnä uunista. Ehkä myöhemmin saan aikaiseksi myös valmiita helmikoruja esiteltäväksi tänne blogiini.
Lasihelmistä tuli ihan syötävän herkullisia, ovat kuin karkkeja!
Ihania läpikuultavia ja keväisiä värejä.

Jehkotar haaste #51

Töistä yöllä kotiin saavuttuani kurkkasin blogeihin, että millaisia kortteja tuttuihin osoitteisiin oli ilmestynyt ja silloin äkkäsin tämän haasteen. Sormia alkoi syyhyttämään ja pakko oli oma kortenikin kantaa kekoon. Ja tällainen siitä tuli. Ihan aina itsekin hämmästyy, millainen on lopputulos. Töihin ryhtyessä mielessä on ihan toiset kuviot...
Vauhtisokeus iski kuvatessa korttia ja pieni pala silkkinauhan kulmaa oli jäänyt kuvaan, anteeksi. :(
Sitä niin tsuumaili korttia keskelle kuvaa, että jotain pääsi vilahtamaan ohi kontrollin. No jääköön näin, olen toivottavasti ensi kerralla tarkempi "roskien" suhteen.

Korttipuoti Tiinan korttihaaste!

Tänään olen valmistanut elämäni ensimmäisen kortin haasteeseen. Korttipuoti Tiina sai kunnian olla korttini kummina. Samalla valmistin myös ensimmäisen "kantti-kertaa-kantti" -korttini. Sen eron A6-korttiin ainakin huomasin, että kanttikortti istuu huonommin kameran objektiiviin. Kuvalle tarttis kai tehdä jotain...
Kortin saa Pikku-Maria, joka täyttää ensi sunnuntaina 7-vuotta. Maria tanssii balettia, joten siitä kuvavalinta.
Korttia tehdessä oli ihanaa pitää mielessä kaikki annetut kriteerit. Paljon tavaraa tuli mielestäni korttiin, itse olisin ehkä tullut toimeen vähemmällä. Sain silti korttiin mahtumaan uuden Circle It-leiman, melko uuden kukkaleikkurin kukan, niitit ja minulle mieluisan rusetinkin laitoin. Siinä on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua. Kierrätysmateriaalistakin pidän kovasti korttien teossa.
Olen itse tyytyväinen korttiini ja aivan täpinöissäni haasteesta. Taidan lähteä metsästämään uusia haasteita blogeista!

Vanhoja valokuvia

On pakko laittaa näytille muutama muukin vanha kuva, jonka olen kortiksi muuttanut. Usein ennenvanhaan kohde oli kuvissa jähmettynyt kuin suolapatsaaksi. Tiukasti paikallaan seisten odotettiin kuvaajan "valmis"-sanaa.
Tässä on ihana kuva vanhemmasta naishenkilöstä, joka seisoo heinikossa, kädessään vaatimaton kukkakimppu. Olen usein tuunannut kimpun suuremmaksi ja kauniimmaksi sekä leimasimella painanut mekkoon kukkia. Kuitenkin arkisen naisen olemuksessa on jotain hellyttävän läheistä. Ehkä katseessa aavistus tilaisuuden tunnelmasta. Ehkä kuvattava haluaa antaa kuvansa muistoksi kuvattavalle....
Valokuva-albumin naisilla oli kuvissa yleensä kauniita, kukikkaita mekkoja yllään. Mistähän päin Suomea he ovat mahtaneet olla kotoisin? Mummuni vanhoissa kuvissa, Etelä-Pohjanmaalla, naisilla oli usein ruudullista yllä.
Arkinen nuoripari "onnea"-kortissa on minun mummu ja vaari nuorina. Mikähän juhla on vaatinut oikein ikuistuksen?
Luvassa on myöhemmin muutama muukin rakas korttiaihe, jotka laitan kuviksi ja julkaisen iloksesi. Ainakin suosittu polvihousukuva isästäni ja sedästäni sekä "Family"-kortti.
Ajattelin käyttää näihin tänään postista hakemiani uusia Circle It- leimoja. Ovat aivan ihania!
Myös 15.3. Leimailutaivaasta ostamani leimat ja tarvikkeet odottavat muuttumista korteiksi.

Mutta tämän viikonlopun käytän tekemällä kansalaisopistolla Viikinkihelmiä lasimassasta. Kiinnostaisikohan ketään nähdä kuvia niistä?

Ensikortit!

Noniin! Nyt olen ihanan Supermies-poikani (=lentää avukseni, kun tarvitsen.Kiitos) avustuksella saanut kortteja kuviksi ja tietokoneelle.
Vaikea paikka päättää, että mitkä ovat ensimmäiset julkaistut korttini... Kyllä ne on nämä melko uudet Perhos-aiheiset kortit, jotka minua kiehtovat parhaillaan. En tiedä, onko se kevät kun saa sieluuni siipien havinaa vai siivet yleensä.
Olen tehnyt aika paljon kortteja sekatekniikalla. Pääaiheena jokin vanha, mustavalkoinen valokuva, jonka tunnelman otan korttiin. Löysin kirppikseltä hylätyn albumin, jonka kuvista tuli korttieni sankareita. Näiden hylättyjen hahmojen kuvilla alkoi uusi elämä. Kiehtovaa!

Tänään 4.3.2009 Blogini syntyi!

Tarkoituksenani on pitää tätä blogia jakaakseni iloni ja harrastukseni kaikkien kävijöiden kanssa.Tähän asti olen vain vieraillut muiden sivuilla ja nyt minulla on oma osoite, johon voin teidät kaikki ilomielin kutsua.
Tervetuloa!
Ollaan toisiimme vuorovaikutussuhteessa, käydään kylässä ja jätetään pieni merkki käynnistä, jotta tiedetään toistemme olemassaolosta.
Terveisin Tarja P